Tiistaina avauduttiin toisillemme eroottisista fantasioista. Se oli tosi hieno juttu, ja omiaan vähentämään mustasukkaisuuden tunnetta, kun tietää toisen pystyvän puhumaan mitä ajattelee ja mitä eroottisia ajatuksia toisella oikeasti on. Tuo on asia jota en ole aikaisemmin kokenut, mutta mukavaa ja luottamusta lisäävää se on.

Nyt oli vähän aikaa miettiä mustasukkaisuuden syvintä olemusta. Se on  aika-ajoin jopa toivottava tunne. Se tekee ovelan olon. Parhaassa tapauksessa hyvinkin hienon olon peiton alla. Kouristuksia vatsan pohjasssa jotka sitten leviää nivusiin ja tekee valtavan kiihoittuneen olon. Pahimmassa tapauksessa se on taas täysin hallitsematon tunnetila jonka purkamis tarve johtaa ilkeään nälvimiseen ja turpoaa kuin uretaani ahtaassa tilassa liikaa annosteltuna.

Mä olen miettinyt, että se on yks adrenaliini kiksien lähde jota joskus jopa kaipaa, mutta omista odotuksista huolimatta ei aina pysty hallita. Mä sanoin sulle Maanantai iltana, et pyydä joku mies kahville luokses ja siedätä mua. Se varmaan kuulosti puhtaalta ilkeilyltä, mutta siinä oli jotain ihan oikeaa itsensä kiusaamis tarvetta. Hain jotain oikeaa syytä olla mustasukkainen sen sijaan, että haen niitä olemattomia mörköjä sieltä missä niitä ei ole. En halunnut että antaisit jollekin ymmärtää haluavasi häntä jollain tasolla, vaan ihan muuten vaan. Ehkä vähän sairas ajatus enkä toki tarkoita, että haluaisin sun luovan jotain kipinää jonkun kanssa, mutta ehkä salaa toivon, että noin kävis puolivahingossa. Tottakai olisin siitä mustasukkainen, enkä ihan oikeasti tiedä kuinka hankala mä tommosen jälkeen olisin, mutta ihan oikeasti jollain lailla kiksejä tuova ajatus sekin.

Huh mitä mä taas tänne kirjoitan......Pystyn näitä kirjoittamaan, mutta en takaa, että pytyisin näistä yhtä avoimesti puhumaan ainakaaan puhelimessa. Sellaisessa tilanteessa kylläkin kuin Ti-Ke yönä, kun sä olet lähellä ja pystyy näyttämään tunteita muutenkin kuin puhumalla luurin kautta.

Mä oon varmaan UMPIHULLU,  ;-)