Pitkä on aika kun viimeksi kirjoitin tänne. Viimeviikonloppu oli niin voimakkaita tunteita sisältävä, että nyt tuli mieleen, että siitä vois muutaman rivin kirjoittaa.

Edelleen jatkamme matkalaukkuelämää. Arjet puhutaan puhelimessa vaihtelevia määriä vaihtelevalla menestyksellä ja suunnitellaan yhteenmuuttamista. Viikolla oltiin saatu jutut taas kunnolla törmäyskurssille. Molemmat oli jostain loukkaantunut jopa niin kovasti, että sun puhelin oli kiini Torstaista klo.16.sta seuraavaan aamuun klo.9.sään saakka, eikä juttu vieläkään erityisen hyvin luistanut. Molemmilla oli tosi paska olo.

Perjantai iltana en enää edes ajatellut sun tulevan, kun istuin saunan lauteilla ja yhtäkkiä olet kylpyhuoneessa. Näen sinut lauteelta, kun olet siinä pitkä talvitakki päällä ja sanoit, että "Tässä olis tätä saunajuomaa saisko sun kanssa tulla saunaan?" Tulit saunaan, puhuttiin, oli vaikeaa, itkit, helpotti ja kohta oli kaikki taas tosi hienosti. Olin onnellinen, että olit tullut. Ilta meni vähän olutta ja siideriä ottaessa, rakasteltiin intohimoisesti ja eiköhän pälkähtänyt päähän lähteä käymään lähikuppilassa. Baarissa oli kiva olla niin kauan kuin saatiin olla rauhassa. Oltiin baaritiskillä ja sisään tuli pari miestä melko humalassa. Toinen oli tosi kookas ja roteva. Tämä isompi miehistä kiinnitti huomionsa sinuun välittömästi ja alkoi esittämään roolia, että hän erehytisi sinun olevan joku entinen heila jonka kanssa hänellä on aiemmin ollut läheisiä tunteita. Hän kehui sinun ulkonäköäsi ja oli hyvin innokas tekemään lähempää tutttavuutta. Kävi kuitenkin selväksi, että olet minun seurassa ja mies tulikin kättelemään minua liioitellun voimakkaalla kädenpuristuksella. Omasta mielestäni puistuksella jolla halusi selkeästi viestiä fyysistä ylivaltaansa. Tällaisessa tilanteessa tuota voisi sanoa pelotteluksi ja yritykseksi ottaa henkinen yliote. Sinun valloitusyritys ei loppunutkaan vielä siihen, vaan baaritiskillä käydessäni mies yritti välittömästi houkutella sinut pöytäänsä. Annoit jälleen ymmärtää, että olen seurassasi, etkä ole "käytettävissä" ilman että tulemme yhdessä. Homma eteni jälleen niin, että lähdin wc.ssä käymään, ja kun tulin takaisin mies oli pöydässä sinun vieressäsi. Siinä vaiheessa minulle tuli jo tosi kurja olo.Mielessä oli miehen kädenpuristus ja ylitsepursuava himo luoda sinuun läheiset välit (iskeä sinut, kaataa...). Tunsin, että mies oli valmis tekemään mitä vaan kunhan saisi sinut. Vaikka hyvin tiesin, että EI SAA, mutta se ei riitä, että tietää. Kiehuin siinä määrin ja olin miehelle vihainen, että pelkäsin saavani aikaan konfliktin joka voisi johtaa vaikka väkivaltaiseen yhteenottoon jossa tiesin olevani selkeä altavastaaja. Suutani en kuitenkaan kyennyt pitämään kiinni vaan kerroin miehelle melko suoraan, että hänen käyttäytyminen ei ihan sovi minulle. EN HALUA JAKAA SINUA KENENKÄÄN KANSSA! Eikä vaistoni miehen väkivaltaisesta käyttäytymisestä osoittautunut ollenkaaan vääräksi, kun valomerkin jälkeen menimme ulos oli mies jo lyönyt toista joka makasi huonossa kunnossa maassa tajunta hämärtyneenä suu veressä. Edelliseen viitaten tuosta asiasta voisin sanoa, että siinä toimi eräänlainen "miehen vaisto". Kyllä koira koiran tuntee.

Niin voimakkaasti asia vaikutti, että välit sinuun kiristyivät, mutta onneksi se saatiin tasapainoon, mutta kotiintullessa kurja olo jatkui vielä sängyssä, kun huomasin seksihaluni olevan ihan hukassa. Sitten tulikin itku. En kestänyt sitä, että tuo asia vaikutti minuun niin voimakkaasti. Vielä tänään Maanantai aamuna  työpäivän alkutunneilla Perjantai illan tapahtumat välähtelivät mielessä pahan olon aaltoina. Puoleen päivään mennessä tilanne on kuitenkin jo tasottunut. Se vaan alkaa vahvistumaan, että tämä viikot erossa olo aiheuttaa koko ajan herkemmin ja herkemmin kurjan olon hetkiä joita ei aiemmin ole pystynyt korvamerkitsemään, ja jotka sitten saadaan muutettua puhelimessa riitelyksi. Koko viikko on vaan elämistä viikonloppua odotellessa. Arkipäivien ikävä muuttuu helposti ärtymykseksi, puhelimessa yritetään korvata läsnäolon tuomaa hyvänolon tunnetta yleensä kehnolla menestyksellä. Ei me enää pystytä täyttämään läheisyyden tarvetta puhelimessa. Kertakaikkiaan se ei vaan onnistu.